Nuorten masennusoireet ovat yleistyneet paljon viime vuosina. Samalla tuen tarve on kasvanut. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, mitkä menetelmät oikeasti auttavat nuoria. Lisäksi on tärkeää tietää, kuinka isolla osalla nuorista on riski masentua. Keräämme laajan aineiston aiheesta kyselyillä yläkouluikäisille, heidän huoltajilleen ja nuoria auttaneille ammattilaisille.
Yhteistyökumppanimme toteuttamassa tiedonkeruuta
Tiedonkeruu on päässyt alkuun hyvässä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Pohjois-Savon ja Lapin hyvinvointialueiden (opiskeluhuollon palvelut), 14 kunnan (sivistystoimi) sekä vuodenvaihteeseen 2025 mennessä 20 koulun henkilökunnan, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Osallistuminen vaatii vaivannäköä, mutta on todella tärkeää – jotta voimme parantaa nuorten palveluja, tarvitsemme uutta tietoa.
Yhteistyökumppaniksi tukemaan tutkimusta?
Tutkimusta toteuttavan verkostomme lisäksi etsimme yhteistyökumppaneita tukemaan työtä.
Haluamme esimerkiksi palkita osallistuvia kouluja kaikille koululaisille tarjottavalla mielen hyvinvointia parantavalla toiminnalla. Tämä voi olla liikuntapäivä tai kulttuuritapahtuma koulussa. Sisällöstä ja toteutustavasta päätetään yhdessä koulun ja yhteistyökumppanin kanssa.
Kuinka moni yläkouluikäinen on masentunut?
Hakevatko ja saavatko masentuneet apua?
Jotta voimme parantaa nuorten palveluja, tarvitsemme näitä tietoja.
Auta meitä keräämään tietoa!
Miksi tätä tutkimusta tarvitaan?
- Nuorten masennusoireilu on lisääntynyt.
- Palveluita tarvitaan aiempaa enemmän.
- Etsimme uudenlaisia ratkaisuja läheltä nuorten ja perheiden arkea.
- Haluamme selvittää erityisesti nuorten vuorovaikutusohjanta (IPC-N) -menetelmän hyötyjä ja vaikuttavuutta.
Uudenlainen lähestymistapa
Tutkimuksen avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä masennukseen tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. Seuraamme myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin voimme arvioida nuorten masennusriskiä.
Voimme saada tuloksia aikaan vain, jos saamme motivoitua riittävästi nuoria mukaan tutkimukseen. Tähän tarvitsemme tukeanne.
Tutkimuksen toteutus käytännössä
Tutkimuksesta vastaa
Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Tiia-Reeta Kukko
tutkimusassistentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos +358 29 524 7075 etunimi.sukunimi@thl.fiVastaa tiedonkeruusta Jyväskylässä, Jämsässä, Laukaassa, Limingassa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Kanta-Häme, Pohjois-Savo
Jasmin Kaljadin
tutkimuskoordinaattori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos +358 29 524 7780 etunimi.sukunimi@thl.fiVastaa tutkimusaineiston keruusta Forssassa, Hattulassa, Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Riihimäellä ja Siilinjärvellä.
- Teemme tutkimuksen yhteistyössä yläkoulujen ja hyvinvointialueiden opiskeluhuollon palveluiden kanssa 14 kunnassa eri puolilla Suomea.
- Kysymme masennusoireista ja niihin haetusta ja saadusta avusta jopa 9000:lta yläkouluikäiseltä nuorelta.
- Teemme täydentäviä kyselyitä nuorten tilanteesta heidän huoltajilleen ja opiskeluhuollon ammattilaisille.
- Kysymme lyhyesti nuorten kuulumisia kahden viikon välein 6 kuukauden ajan. Lisäksi nuori vastaa 3-4 kertaa tutkimusaikana hiukan laajempaan kyselyyn.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta, jossa ovat mukana THL ja Itla sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot.