Tälle sivulle on koottu Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimuksen tuloksia. Tulokset perustuvat 26.3.2024-1.4.2025 kerättyyn aineistoon. Aineistonkeruu yläkouluikäisiltä nuorilta on päättynyt.
Voit tarkastella tietoja koko Suomen tasolla ja hyvinvointialueittain.
Tutkimukseen osallistuneet
Aineiston koko on 3358 nuorta (ensimmäisen kyselyn vastaus ja suostumus nuorelta ja huoltajalta, nuori ei ole raportoinut aiempaa masennuksen hoitoa eikä ole saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa).
Seurantatutkimukseen osallistuvat vastaavat puolen vuoden ajan kahden viikon välein lyhyeen mielialakyselyyn ja laajempaan kyselyyn kuuden ja 12 kuukauden kuluttua osallistumisesta. Koko aineistosta seurantakyselyihin on tarvittavat suostumukset 984 nuorelta (29,3 % kaikista tutkimukseen osallistuneista). Muiden osalta seuranta tapahtuu rekisteritietojen perusteella.
Alla oleva taulukko kuvaa osallistujien määrän kullakin hyvinvointialueella.
Tutkimukseen otettiin mukaan nuoria, jotka vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana. Tutkittavan vointi ei vaikuttanut osallistumismahdollisuuteen. Jos nuori oli vastauksensa perusteella jo saanut viimeisen 12 kuukauden aikana hoitoa masennukseen tai saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa, häntä ei otettu mukaan tutkimukseen, koska halusimme kartoittaa, kuinka moni nuori saa vuodessa hoitoa masennukseen. Aiemman hoidon vuoksi tutkimuksesta suljettiin pois 442 nuorta, ja lopullinen osallistujien osuus oli 25,9 % kaikista kyselyyn vastanneista.
| Hyvinvointialue | Kunnat | Tutkimukseen osallistuneet, n (% aloituskyselyyn vastanneista; edellisen 12 kk aikana hoitoa masennukseen tai psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneet on poissuljettu) | Seurantakyselyihin osallistuvat, n (% tutkimukseen osallistuvista) |
|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | Kauhava | 138 (30,4) | 21 (15,2) |
| Etelä-Savo | Savonlinna | 147 (24,6) | 35 (23,8) |
| Kainuu | Kajaani | 222 (30,2) | 40 (18,0) |
| Kanta-Häme | Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki | 613 (21,9) | 198 (32,3) |
| Keski-Pohjanmaa | Kokkola | 217 (27,6) | 48 (22,1) |
| Keski-Suomi | Laukaa, Jämsä, Jyväskylä | 763 (29,5) | 264 (34,6) |
| Lappi | Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki | 212 (36,1) | 66 (31,1) |
| Pohjois-Karjala | Joensuu, Ilomantsi | 317 (29,1) | 66 (20,8) |
| Pohjois-Pohjanmaa | Kuusamo, Liminka, Oulu | 318 (23,9) | 116 (36,5) |
| Pohjois-Savo | Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi | 336 (20,9) | 104 (31,0) |
| Varsinais-Suomi | Uusikaupunki | 75 (19,8) | 26 (34,7) |
| Koko aineisto | 3358 (25,9) | 984 (29,3) |
Nuorten mielenterveyden voimavarat ja riskitekijät
Tiivistelmä: Suurin osa nuorista kokee voimavaransa hyväksi. Yhdellä kymmenestä nuoresta osallisuuden kokemus on erittäin heikko ja yksi kuudesta tuntee itsensä yksinäiseksi. Erityisesti osallisuuden kokemuksessa on isoja alueellisia eroja.
Aineiston koko on 3358 nuorta.
| Hyvinvointialue | Positiivinen mielenterveys (asteikolla 7–35), md | Osallisuuden kokemus (asteikolla 0–100), md | Erittäin heikko osallisuuden kokemus, % (n) | Tyytyväisyys elämäntilanteeseen (asteikolla 0–10), md | Tuntee itsensä yksinäiseksi, % (n) |
|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | 24,1 | 82,5 | 6,5 (9) | 8,7 | 13,0 (18) |
| Etelä-Savo | 24,1 | 82,5 | 7,5 (11) | 8,6 | 11,6 (17) |
| Kainuu | 23,2 | 75,0 | 13,1 (29) | 8,5 | 16,7 (37) |
| Kanta-Häme | 22,4 | 75,0 | 11,1 (68) | 8,1 | 15,9 (97) |
| Keski-Pohjanmaa | 23,2 | 77,5 | 9,7 (21) | 8,5 | 13,4 (29) |
| Keski-Suomi | 22,4 | 77,5 | 9,2 (70) | 8,2 | 14,4 (110) |
| Lappi | 23,2 | 77,5 | 9,9 (21) | 8,2 | 20,9 (44) |
| Pohjois-Karjala | 23,2 | 77,5 | 9,2 (29) | 8,2 | 13,0 (41) |
| Pohjois-Pohjanmaa | 23,2 | 75,0 | 10,7 (34) | 8,1 | 18,0 (57) |
| Pohjois-Savo | 22,4 | 77,5 | 10,4 (35) | 8,2 | 18,2 (61) |
| Varsinais-Suomi | 21,5 | 71,3 | 14,7 (11) | 7,4 | 18,7 (14) |
| Koko aineisto | 23 ,2 | 77,5 | 10,1 (338) | 8 ,2 | 15,7 (525) |
Positiivinen mielenterveys: Positiivista mielenterveyttä mitattiin SWEMWBS-mittarilla (Short Warwick Edinburgh Mental Wellbeing Scale © NHS Health Scotland, University of Warwick and University of Edinburgh, 2008, kaikki oikeudet pidätetty) (warwick.ac.uk).
Osallisuus: Nuorten osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla (engl. Experiences of Social Inclusion Scale ESIS) (thl.fi).
Erittäin heikko osallisuuden kokemus, % (kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella): Indikaattori ilmaisee erittäin heikkoa osallisuutta kokeneiden nuorten prosenttiosuuden (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä). Osallisuuden kokemusta mitattiin osallisuusindikaattorilla (engl. Experiences of Social Inclusion Scale ESIS) (thl.fi).
Tyytyväisyys elämäntilanteeseen: Nuorten tyytyväisyyttä elämäntilanteeseen mitattiin Diakin kehittämällä 3X10D®-elämäntilannemittarilla (diak.fi).
Yksinäisyys, % (kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella): Indikaattori ilmaisee melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi itsensä tuntevien nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella. Indikaattori perustuu kysymykseen: Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Vastausvaihtoehdot: 1) en koskaan, 2) Hyvin harvoin 3) Joskus, 4) Melko usein, 5) Jatkuvasti. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 4 tai 5.
Mielenterveysoireilun yleisyys nuorilla
Tiivistelmä: Masennus- ja ahdistusoireilevien osuus nuorista on suuri: yksi neljästä raportoi masennus- ja yksi viidestä ahdistusoireita. Ongelmallista päihteidenkäyttöä on yhdellä kuudesta. Masennusoireilua raportoivien nuorten osuus hyvinvointialueella on tässä tutkimuksessa enimmillään jopa kaksinkertainen verrattuna matalimpiin osuuksiin.
Aineiston koko on 3358 nuorta.
| Hyvinvointialue | Kunnat | Masennusoireilu, % (n) | Ahdistuneisuusoireilu, % (n) | Ongelmallinen päihteiden käyttö, % (n) |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | Kauhava | 15,9 (22) | 10,9 (15) | 11,6 (16) |
| Etelä-Savo | Savonlinna | 20,4 (30) | 15,7 (23) | 11,6 (17) |
| Kainuu | Kajaani | 22,6 (50) | 12,7 (28) | 10,4 (23) |
| Kanta-Häme | Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki | 29,7 (182) | 21,8 (133) | 17,2 (105) |
| Keski-Pohjanmaa | Kokkola | 20,6 (45) | 14,2 (31) | 6,0 (13) |
| Keski-Suomi | Laukaa, Jämsä, Jyväskylä | 23,6 (180) | 17,4 (133) | 11,3 (86) |
| Lappi | Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki | 28,8 (61) | 18,9 (40) | 17,0 (36) |
| Pohjois-Karjala | Joensuu, Ilomantsi | 24,0 (76) | 14,8 (47) | 10,4 (33) |
| Pohjois-Pohjanmaa | Kuusamo, Liminka, Oulu | 24,5 (78) | 18,7 (59) | 12,6 (40) |
| Pohjois-Savo | Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi | 26,8 (90) | 18,0 (60) | 11,9 (40) |
| Varsinais-Suomi | Uusikaupunki | 38,7 (29) | 31,1 (23) | 17,3 (13) |
| Koko aineisto | 25,1 (843) | 17,7 (592) | 12,6 (422) |
Masennusoireilu: PHQ-9-A ≥ 10 kerran (Julkari.fi), % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella
Ahdistuneisuusoireilu: GAD-7 ≥ 10 kerran (Sotkanet.fi), % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella
Ongelmallinen päihteiden käyttö: Ongelmallisen päihteiden käytön kriteerit olivat 1) vähintään viikoittainen alkoholin käyttö tai 2) vähintään kuukausittainen alkoholin käyttö tosi humalaan asti tai 3) elämän aikainen huumeen käyttö kerran tai useammin % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella (Julkari.fi).
Nuorten kokemus tuen ja avun saatavuudesta
Tiivistelmä: Puolet nuorista kokee, että koulussa on aikuinen, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Puolella nuorista on masennusoireita, joista nuori ei ole kertonut kenellekään.
Olemme seuranneet tutkimuksessa niitä nuoria, jotka eivät ole saaneet apua masennukseen tai psykiatrista erikoissairaanhoitoa tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Jatkossa selvitämme vielä, kuinka moni nuorista saa masennukseen apua ensimmäistä kertaa.
Aineiston koko on 3358 nuorta.
| Hyvinvointialue | Kunnat | Nuoren vastauksen perusteella koulussa on joku aikuinen, jonka kanssa keskustella, jos mieltä painaa joku asia*, % (n) | Nuoren vastauksen perusteella hänellä on masennusoireita, mutta hän ei ole kertonut niistä kenellekään**, % (n) |
|---|---|---|---|
| Etelä-Pohjanmaa | Kauhava | 63,8 (88) | 22,7 (5) |
| Etelä-Savo | Savonlinna | 66,4 (97) | 53,3 (16) |
| Kainuu | Kajaani | 58,6 (130) | 60,0 (30) |
| Kanta-Häme | Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki | 51,8 (316) | 53,3 (97) |
| Keski-Pohjanmaa | Kokkola | 47,5 (103) | 55,6 (25) |
| Keski-Suomi | Laukaa, Jämsä, Jyväskylä | 51,3 (391) | 57,8 (104) |
| Lappi | Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki | 45,8 (97) | 55,7 (34) |
| Pohjois-Karjala | Joensuu, Ilomantsi | 50,8 (161) | 46,1 (35) |
| Pohjois-Pohjanmaa | Kuusamo, Liminka, Oulu | 49,2 (156) | 42,3 (33) |
| Pohjois-Savo | Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi | 36,7 (123) | 43,3 (39) |
| Varsinais-Suomi | Uusikaupunki | 38,7 (29) | 55,2 (16) |
| Koko aineisto | 50,5 (1691) | 51,5 (434) |
*Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella: Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joilla on koulussa joku aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista. Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Onko koulussasi joku aikuinen, jonka kanssa voit keskustella, jos mieltäsi painaa jokin asia?”. Vastausvaihtoehdot: 1) ei, 2) kyllä, 3) en tiedä. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 2.
**On masennusoireita, mutta ei ole kertonut kenellekään, % masentuneista ko. hyvinvointialueella: Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joilla on masennusoireita (PHQ-9-A ≥ 10 kerran), eivätkä ole kertonut niistä kenellekään. Indikaattori perustuu kysymykseen: Oletko ollut viimeisen kahden viikon aikana huolissasi mielialastasi? Vastausvaihdot 1) en, 2) kyllä, olen kertonut asiasta jollekin, 3) kyllä, mutta en ole kertonut asiasta kenellekään. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 3.
Lisätietoja:
