IMAGINE-tutkimuskonsortion pyöreän pöydän Kuvittele, jos… -keskustelutilaisuudessa etsittiin yhdessä nuorten kanssa ratkaisuja siihen, miten lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta voidaan edistää ja osallisuutta lisätä, kun mielenterveyden tukea kehitetään.
Nuorten lisääntyneeseen mielenterveysoireiluun pyritään vastaamaan valtakunnallisesti lisäämällä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lasten ja nuorten yhdenvertainen hoitoon pääsy on turvattava lainsäädännöllä. Lisäksi ammattilaisia koulutetaan yleisimpien mielenterveysongelmien varhaiseen hoitoon ja ehkäisyyn.
IMAGINE-hankkeessa tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että nuoria ei ole juuri kuultu, kun heidän mielenterveytensä tueksi on kehitetty menetelmiä. Nuoret itse kokivat myös keskustelutilaisuudessamme, että he pystyvät osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon vain sattumanvaraisesti ja valikoidusti.
Pyöreän pöytämme ääressä nuoret pääsivät kertomaan, mitä he toivovat ja tarvitsevat mielenterveytensä tueksi. Tilaisuudessa oli nuorten kokemusasiantuntijoiden lisäksi tutkijoita, virkahenkilöitä, ammattilaisia sekä järjestöissä työskenteleviä sidosryhmien edustajia.
Oppi 1: Nuoret kaipaavat rinnalla kulkijoita, jotka voivat ohjata avun äärelle
Nuoret kokemuskouluttajat Koala-ryhmästä nostivat keskusteluun, miten suuri merkitys lähellä olevilla aikuisilla on ylipäätään siihen, että apua tulee haettua. Nuoret kokivat, että palveluihin pääsy voi olla haastavaa ja niihin päästäkseen täytyy tehdä paljon töitä. Omaan tilanteeseen sopivasta avusta ei myöskään välttämättä tiedetä.
Esimerkiksi opettajat ovat nuorille sellaisia lähellä olevia aikuisia, jotka voivat parhaimmillaan tunnistaa mielenterveyden haasteita jo pienistä merkeistä. Tällaisia pieniä merkkejä voivat olla esimerkiksi vetäytyminen tai poissaolot. Rinnalla kulkija voi olla kuka tahansa muukin aikuinen, jolle nuorella on matala kynnys puhua, ja joka osaa lempeästi ohjata nuorta avun äärelle. Tällaisia turvallisia aikuisia nuoret toivoivat lisää.
Oppi 2: Hyväksyvät, rohkaisevat tilat lisäävät kokemusta osallisuudesta
Nuoria työssään kohtaavilla ammattilaisilla on vastuu ottaa nuori mukaan keskusteluihin, jotka koskevat tämän hyvinvointia ja hoitoa sekä luoda jokaiselle olo, että hän tulee hyväksytyksi omana itsenään.
Yhdenvertainen osallisuus merkitsee muun muassa enemmistölle näkymättömien esteiden poistamista ja positiivista erityiskohtelua. Turvallisen tilan periaatteiden sanoittaminen ja niiden toteuttaminen voi luoda esimerkiksi hoito- tai palvelutilanteessa nuorelle tunteen siitä, että hän voi kohdata aikuiset ammattilaiset omana itsenään. Osallisuutta tukevat myös visuaalisesti välittyvät viestit, kuten sateenkaarisymbolien käyttö ja ei-binäärinen kielenkäyttö lomakkeissa.
Turvallisemman tilan periaatteiden lisäksi keskustelussa peräänkuulutettiin myös rohkeamman tilan periaatteita. Rohkeammassa tilassa tuetaan yhteistä keskustelua ja jätetään tilaa virheille ja oppimiselle.
Oppi 3: Vähemmistöjen haasteet voi tunnistaa, kun jokainen kohdataan yksilönä
Nuoret katsoivat monien palvelujen olevan muutoin oikeanlaisia, mutta näkivät, ettei ammattilaisilla ole aikaa tai osaamista kohdata nuoria yksilöinä.
Monet nuoria kohtaavat ammattilaiset toivovat voivansa olla turvallisia aikuisia. He eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, kuinka keskustella esimerkiksi seksuaalivähemmistöasioista vähättelemättä tai ylikorostamatta.
Nuorten toive oli, että sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi ymmärrystä erilaisten vähemmistöjen haasteista ja arjesta sekä moniperustaisesta syrjinnästä. Syrjinnän mekanismit ovat usein samat riippumatta siitä, mikä vähemmistö on kyseessä. Palveluiden valko- ja heteronormatiivisuus ja mahdolliset rasistiset mikroaggressiot heikentävät luottamusta ammattilaiseen.
Palveluissa eri vähemmistöjen risteymät – vaikkapa maahanmuuttajataustaiset vammaiset sateenkaarinuoret – saatetaan lokeroida vain yhteen vähemmistöön. Lisäksi on tärkeä tunnistaa vähemmistöstressi ja sen vaikutus mielenterveyteen.
Jokainen nuori on kuitenkin oma, ainutlaatuinen yksilönsä – ei vain yhden ryhmän edustaja. On mahdollista samaan aikaan kunnioittaa nuorten yksilöllisyyttä ja tunnistaa, että erilaisilla ryhmillä, erityisesti vähemmistöillä, on omat erityiset haasteensa.
Oppi 4: Myös aikuisten moninaisuus on voimavara
Siinä missä nuoretkin, myös nuoria kohtaavat aikuiset ovat erilaisia eri ryhmien edustajia. Samaistuttavien aikuisten kohtaamisella ja heidän kanssaan keskustelulla voi olla nuorelle todella suuri merkitys.
Sateenkaarinuorille voi merkitä paljon se, että palveluissa on sateenkaarevia ihmisiä. Pojille taas voi olla tärkeää, että palvelujärjestelmässä on turvallisia ja monenlaisia miehiä, joiden kanssa pohtia omaa identiteettiä. Meitä aikuisiakin tarvitaan juuri sellaisina, kuin olemme.
Kuvittele jos… -keskustelun pohjalta haluamme kehottaa kaikkia aikuisia kohtaamaan ja kuulemaan nuoria rohkaisevasti ja kunnioittavasti sekä tarjoamaan heille apua herkästi.
Lue lisää aiheesta:
Nuorten aikuisten mielenterveysaktivismiryhmä Koala (koalaryhma.fi)
Sukupuolen moninaisuus: Nuorten hyvinvointi ja kohtaaminen sote-palveluissa (THL, julkari.fi)
Kirjoittajat:
Taija Huhtala
viestinnän asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 029 524 8138 etunimi.sukunimi@thl.fi
