Portugalilaiset psykologian professori Daniel Rijo ja psykologian tohtori Diana Ribeiro da Silva vierailivat huhtikuussa Suomessa kouluttamassa IMAGINE-hankkeen interventioissa toimivia psykologeja. Portugalilaisten manualisoimaa myötätuntointerventiomallia kokeillaan ensimmäistä kertaa Portugalin ulkopuolella Suomessa osana IMAGINE-tutkimusprojektia.
Myötätuntoterapia (Compassion focused therapy, CFT) on professori Paul Gilbertin kehittämä psykoterapia. Portugalin Coimbran yliopiston CINEICC-keskuksen psykologian professori Daniel Rijo ja psykologian tohtori Diana Ribeiro da Silva tutkimustiimeineen kehittivät ja manualisoivat omassa tutkimusprojektissaan myötätuntoterapiaan pohjaavan lyhytterapiaohjelman laitosympäristössä asuville, psykopaattisia piirteitä omaaville nuorille rikoksentekijöille.
”Käytöshäiriöillä ja antisosiaalisuudella oireilevien nuorten hoito on osoittautunut vaikeaksi ja hoitotulokset heikoiksi. Erityisesti tämä on korostunut nuorilla, joilla oirekuvaan kuuluu tunnekylmiä piirteitä”, kertoo IMAGINEn teknologia-avusteiset ratkaisut -työpaketin vetäjä oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg. Tässä ryhmässä ovat korostuneet myös esimerkiksi rikollisuus, uusintarikollisuus, psykososiaaliset ongelmat, psyykkinen ja somaattinen sairastavuus, päihteet ja kuolleisuus. ”Tarvitaan uusia menetelmiä maailmalta ja niiden testausta suomalaisessa järjestelmässä”, Lindberg toteaa.
Uutta CFT-pohjaista hoitomallia, jonka portugalilaiset ovat nimenneet PSYCHOPATHY.COMP-ohjelmaksi, testataankin nyt myös Suomessa osana IMAGINE-hanketta. Tosin modifioituna siten, että Suomessa ohjelmaan sisällytetään lisäksi taitoharjoittelua virtuaalitodellisuudessa. Rijo ja Ribero da Silva pitivät Helsingissä viikon mittaisen intensiivikoulutuksen suomalaisille psykologeille, jotka tulevat osana IMAGINE-hanketta toteuttamaan ohjelmaa vankiloissa ja valtion koulukodeissa. Jatkossa Ribeiro da Silva tulee toimimaan etäyhteyden välityksellä terapeuttien työnohjaajana.
Myötätunnon kehittäminen vastalääkkeenä antisosiaaliselle käyttäytymiselle ja psykopaattisille piirteille
Lasten ja nuorten psykopaattiset piirteet ovat saaneet viime vuosina enenevästi huomiota tieteellisessä tutkimuksessa, sillä psykopaattisia piirteitä omaavat nuoret mm. syyllistyvät vakavampiin rikoksiin kuin nuoret, joilla näitä piirteitä ei ole. Heidän on myös vaikeampi sitoutua tarjottuun hoitoon ja hoitotulokset ovat olleet vaatimattomia. Vuonna 2013 DSM-5:een, eli Amerikan Psykiatriyhdistyksen (American Psychiatric Association) julkaisemaan mielenterveyden taksonomian ja diagnostiikan työkaluun, lisättiin lasten ja nuorten käytöshäiriö-diagnoosiin tarkenne ”with limited prosocial emotions”. Tällä viitataan yksilöihin, joilla esiintyy käytöshäiriön lisäksi psykopaattisia piirteitä. Sen tarkoitus on kiinnittää ammattilaisten huomiota kaikkein vaikeimmin häiriintyneiden lasten tunnistamiseen.
Yli 20 vuotta nuorten rikoksentekijöiden kanssa työskennelleet Daniel Rijo ja Diana Ribeiro da Silva huomasivat, että vaikka lasten ja nuorten psykopaattisista piirteistä onkin paljon tieteellistä tutkimusta ja teorioita, lähes kukaan ei ole yrittänyt tarjota tähän hoitoja tai ylipäätään tarkastella voiko näihin piirteisiin vaikuttaa. Siksi he halusivatkin lähteä kehittämään jotain sellaista, josta olisi apua psykopaattisia piirteitä omaaville nuorille rikoksentekijöille.
”Pyrimme kehittämään ohjelman, jonka myötä nuoren olisi helppo kiinnittyä hoitoprosessiin”, Ribeiro da Silva kertoo. Nuorille rikoksentekijöille on tyypillisesti tarjottu ryhmäinterventioita, mutta Rijo ja Ribeiro da Silva halusivat nimenomaan kehittää yksilöintervention.
Vuosina 2016–2019 Rijon ja Ribeiro da Silvan toteuttamassa tutkimusprojektissa pyrittiin mm. validoimaan arviointityökaluja, kehittämään ja testaamaan myötätuntoterapiakonseptia nuorten psykopaattisten piirteiden juurisyiden ymmärtämiseksi ja selvittämään interventioiden tehokkuutta. Tutkimuksen kaksi päätulosta oli, että interventio soveltuu psykopaattisia piirteitä omaaville nuorille ja intervention myötä psykopaattisia piirteitä on mahdollista vähentää harjoittelemalla myötätunnon kokemusta sekä muita että itseä kohtaan.
Rijon mukaan tämä voi tarkoittaa sitä, että tämän kaltainen interventio sopii psykopaattisia oireita omaavien nuorten rikoksentekijöiden interventiotarpeisiin, koska se vähentää heidän pelkojaan myötätunnon osoittamista ja myötätunnon vastaanottamista kohtaan. ”Ehkä, koska he eivät välttele oman kärsimyksensä kanssa kosketuksissa olemista, heistä tulee myös ymmärtäväisempiä muiden kärsimykselle. Se hillitsee psykopaattisia piirteitä”, Rijo toteaa.
Tällä hetkellä Rijo ja Ribeiro da Silva tiimeineen pyrkivät implementoimaan kehittämäänsä myötätuntointerventio-ohjelmaa laajemmin portugalilaiseen palvelujärjestelmään.
Virtuaalitodellisuudesta apua paitsi pelkojen kohtaamiseen myös nuorten motivointiin
IMAGINE-hankkeen vankiloissa ja valtion koulukodeissa toteutettavaan myötätuntoterapiatyöskentelyyn on lisätty alkuperäisestä PSYCHOPATHY.COMP-ohjelmasta poiketen myös virtuaalitodellisuudessa toteutettavaa taitoharjoittelua. IMAGINE-hankkeen tutkijan Marko Mannisen ajatuksena on jo vuosia ollut, että virtuaalitodellisuutta pitäisi hyödyntää enemmän.
”Monenlaista asiaa on kokeiltu näiden vaikeasti käytösoireilevien nuorten kanssa, mutta oikein mikään ei tunnu toimivan”, Manninen toteaa. Hän näkee, että ilman nuorten aitoa motivaatiota emme saa aikaan muutosta. Nykymaailma on ruutu- ja digitekniikkaa täynnä ja käytännössä kaikki nuoret pelaavat, ainakin jonkin verran.
”Mehän ei voida mennä treenaamaan lauantai-iltana nakkikioskille haastamaan riitaa ja testaamaan hermoja. Se on paitsi epäeettistä myös vaarallista. Tämän tyyppiset tilanteet herättävät meissä tyypillisesti vaistoeläimen taistele tai pakene -reaktion”, Manninen kommentoi. Virtuaalimaailmassa pelon kohteen altistuksen intensiteettiä voidaan säädellä. Sillä pystytään luomaan turvallinen ympäristö omien pelkojen kohtaamiseen ja oman reaktion läpi käymiseen.
Aggressiivisia tunteita herättävät altistusvideot on kuvattu yhteistyössä rikostaustaisista näyttelijöistä koostuvan Porttiteatterin kanssa. VR-osuus sisältää myös luontokokemus-videoita, joita käytetään rauhoittumisen apuna. Lisäksi jokaisen session lopussa tarjotaan eräänlaisena palkintona mahdollisuus kokeilla erilaisia VR-elämyksiä, kuten vuoristorata-ajelua. Hienojen kokemusten avulla pyritään kiinnittämään interventio-ohjelmaan nuoria rikoksentekijöitä, jotka usein jättävät interventiot kesken.
Odotuksena on, että virtuaalitodellisuudessa tapahtuvan taitoharjoittelun avulla saataisiin jopa parempia tuloksia kuin pelkällä alkuperäisellä PSYCHOPATHY.COMP-ohjelmalla. Tutkimusta seuraavat mielenkiinnolla myös Rijo ja Ribeiro da Silva.