Tuloksia Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimuksesta

Tälle sivulle on koottu Nuorten vuorovaikutusohjannan käyttöönotto Suomessa -tutkimuksen tuloksia. Tulokset perustuvat 26.3.2024-20.3.2025 kerättyyn aineistoon. Verkkosivuja päivitetään seuraavan kerran syksyllä 2025.

Voit tarkastella tietoja koko Suomen tasolla ja hyvinvointialueittain.

Tutkimukseen osallistuneet

Aineiston koko on 3412 nuorta (ensimmäisen kyselyn vastaus ja suostumus nuorelta ja huoltajalta, nuori ei ole raportoinut aiempaa masennuksen hoitoa).

Seurantatutkimukseen osallistuvat vastaavat puolen vuoden ajan kahden viikon välein lyhyeen mielialakyselyyn ja laajempaan kyselyyn kuuden ja 12 kuukauden kuluttua osallistumisesta. Koko aineistosta seurantakyselyihin on tarvittavat suostumukset 1010 nuorelta (29,6 % kaikista tutkimukseen osallistuneista). Muiden osalta seuranta tapahtuu rekisteritietojen perusteella.

Alla oleva taulukko kuvaa osallistujien määrän kullakin hyvinvointialueella. Aineiston lopullinen koko tulee vielä muuttumaan rekrytoinnin ja aineiston tarkistuksen myötä.

Tutkimukseen otettiin mukaan nuoria, jotka vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana. Tutkittavan vointi ei vaikuttanut osallistumismahdollisuuteen. Jos nuori oli vastauksensa perusteella jo saanut viimeisen 12 kuukauden aikana hoitoa masennukseen, häntä ei otettu mukaan tutkimukseen, koska halusimme kartoittaa, kuinka moni nuori saa vuodessa hoitoa masennukseen. Aiemman hoidon vuoksi tutkimuksesta suljettiin pois 343 nuorta, ja lopullinen osallistujien osuus oli 29,5 % kaikista kyselyyn vastanneista.

HyvinvointialueKunnatTutkimukseen osallistuneet, n (% aloituskyselyyn vastanneista; masennukseen edellisen 12 kk aikana hoitoa saaneet on poissuljettu) Seurantakyselyihin osallistuvat, n (% tutkimukseen osallistuvista)
Etelä-Pohjanmaa Kauhava146 (34,4)24 (16,4) 
Etelä-Savo Savonlinna160 (30,4) 37 (23,1) 
Kainuu Kajaani223 (32,0) 40 (17,9) 
Kanta-Häme Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki615 (23,8) 199 (32,4) 
Keski-Pohjanmaa Kokkola216 (35,8) 48 (22,2) 
Keski-Suomi Laukaa, Jämsä, Jyväskylä776 (33,8) 271 (34,9) 
Lappi Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki220 (41,4) 71 (32,2) 
Pohjois-Karjala Joensuu, Ilomantsi318 (34,1) 67 (21,1) 
Pohjois-PohjanmaaKuusamo, Liminka, Oulu325 (27,5) 122 (37,5) 
Pohjois-Savo Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi338 (23,4) 105 (31,1) 
Varsinais-Suomi Uusikaupunki75 (21,0) 26 (34,7) 
Koko aineisto 3412 (29,5) 1010 (29,6)
Nuorten mielenterveyden voimavarat ja riskitekijät

Tiivistelmä: Suurin osa nuorista kokee voimavaransa hyväksi. Yhdellä kymmenestä nuoresta osallisuuden kokemus on erittäin heikko ja yksi kuudesta tuntee itsensä yksinäiseksi. Erityisesti osallisuuden kokemuksessa on isoja alueellisia eroja. Verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin nuorten voimavarat ja riskitekijät eivät näytä palautuneen pandemiaa edeltävälle tasolle.

Aineiston koko on 3412 nuorta.

HyvinvointialuePositiivinen mielenterveys (asteikolla 7–35), md Osallisuuden kokemus (asteikolla 0–100), md Erittäin heikko osallisuuden kokemus, % (n) Tyytyväisyys elämäntilanteeseen (asteikolla 0–10), md Tuntee itsenä yksinäiseksi, % (n) 
Etelä-Pohjanmaa 24,1 82,5 6,9 (10) 8,6 13,0 (19) 
Etelä-Savo 23,1 80,0 11,0 (17) 8,5 14,4 (23) 
Kainuu 23,2 72,5 13,4 (29) 8,4 16,6 (37) 
Kanta-Häme 22,4 75,0 11,8 (69)  8,1 16,0 (98) 
Keski-Pohjanmaa 23,2 77,5 12,0 (25) 8,4 14,9 (32) 
Keski-Suomi 22,4 74,4 9,7 (73) 8,2 15,1 (117) 
Lappi 22,4 75,0 12,4 (27) 8,1 22,0 (49) 
Pohjois-Karjala 23,2 77,5 9,7 (30) 8,2 13,0 (41) 
Pohjois-Pohjanmaa23,2 75,0 12,8 (40) 8,0 19,4 (63) 
Pohjois-Savo 22,4 77,511,2 (36) 8,2 18,4 (62) 
Varsinais-Suomi 21,5 71,3 14,9 (11) 7,4 18,7 (14) 
Koko aineisto 23 78 11,2 (367) 8 16,3 (555) 

Positiivinen mielenterveys: Positiivista mielenterveyttä mitattiin SWEMWBS-mittarilla (Short Warwick Edinburgh Mental Wellbeing Scale © NHS Health Scotland, University of Warwick and University of Edinburgh, 2008, kaikki oikeudet pidätetty) (warwick.ac.uk).  

Osallisuus: Nuorten osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla (engl. Experiences of Social Inclusion Scale ESIS) (thl.fi).  

Erittäin heikko osallisuuden kokemus, % (kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella): Indikaattori ilmaisee erittäin heikkoa osallisuutta kokeneiden nuorten prosenttiosuuden (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä). Osallisuuden kokemusta mitattiin osallisuusindikaattorilla (engl. Experiences of Social Inclusion Scale ESIS) (thl.fi).  

Tyytyväisyys elämäntilanteeseen: Nuorten tyytyväisyyttä elämäntilanteeseen mitattiin Diakin kehittämällä 3X10D®-​elämäntilannemittarilla (diak.fi). 

Yksinäisyys, % (kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella): Indikaattori ilmaisee melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi itsensä tuntevien nuorten osuuden prosentteina kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella. Indikaattori perustuu kysymykseen: Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Vastausvaihtoehdot: 1) en koskaan, 2) Hyvin harvoin 3) Joskus, 4) Melko usein, 5) Jatkuvasti. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 4 tai 5.  

Mielenterveysoireilun yleisyys nuorilla

Tiivistelmä: Masennus- ja ahdistusoireilevien osuus nuorista on suuri: yksi neljästä raportoi masennus- ja yksi viidestä ahdistusoireita. Ongelmallista päihteidenkäyttöä on yhdellä kuudesta. Masennusoireilua raportoivien nuorten osuus hyvinvointialueella on tässä tutkimuksessa enimmillään jopa kaksinkertainen verrattuna matalimpiin osuuksiin. Alueiden väliset erot masennusoireilevien osuudessa ovat hieman suurempia kuin vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä, jossa tietoa on julkaistu aiemmin käyttäen PHQ-2-mittaria.

Aineiston koko on 3412 nuorta.

HyvinvointialueKunnatMasennusoireilu, % (n) Ahdistuneisuusoireilu, % (n) Ongelmallinen päihteiden käyttö, % (n)
Etelä-PohjanmaaKauhava18,5 (27) 13,0 (19) 12,3 (18) 
Etelä-Savo Savonlinna26,3 (42) 20,3 (32) 15,6 (25) 
Kainuu Kajaani23,0 (51) 13,1 (29) 10,3 (23) 
Kanta-Häme Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki30,0 (184) 22,0 (134) 17,4 (107) 
Keski-Pohjanmaa Kokkola23,2 (50) 16,2 (35) 6,0 (13) 
Keski-Suomi Laukaa, Jämsä, Jyväskylä24,1 (187) 18,1 (140) 11,3 (88) 
Lappi Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki31,7 (71) 22,8 (51) 19,1 (42) 
Pohjois-Karjala Joensuu, Ilomantsi24,2 (77) 15,1 (48) 10,4 (33) 
Pohjois-PohjanmaaKuusamo, Liminka, Oulu26,1 (85) 20,4 (66) 14,5 (47) 
Pohjois-Savo Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi27,2 (92) 18,2 (61) 12,4 (42) 
Varsinais-Suomi Uusikaupunki38,7 (29) 31,1 (23) 17,3 (13) 
Koko aineisto 26,3 (895)  18,8 (638) 13,2 (451) 

Masennusoireilu: PHQ-9-A ≥ 10 kerran (Julkari.fi), % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella 

Ahdistuneisuusoireilu: GAD-7 ≥ 10 kerran (Sotkanet.fi), % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella 

Ongelmallinen päihteiden käyttö: Ongelmallisen päihteiden käytön kriteerit olivat 1) vähintään viikoittainen alkoholin käyttö tai 2) vähintään kuukausittainen alkoholin käyttö tosi humalaan asti tai 3) elämän aikainen huumeen käyttö kerran tai useammin % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella (Julkari.fi). 

Nuorten kokemus tuen ja avun saatavuudesta

Tiivistelmä: Puolet nuorista kokee, että koulussa on aikuinen, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Näiden nuorten osuus on suurempi kuin vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä. Puolella nuorista on masennusoireita, joista nuori ei ole kertonut kenellekään.

Olemme seuranneet tutkimuksessa vain niitä nuoria, jotka eivät olleet oman vastauksensa perusteella saaneet apua masennukseen tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Tutkimuksen seuranta on vielä kesken. Seurannassa arvioidaan tarkemmin, kuinka moni nuorista saa masennukseen apua ensimmäistä kertaa ja millaista apu on.

Aineiston koko on 3412 nuorta.

HyvinvointialueKunnatNuoren vastauksen perusteella koulussa on joku aikuinen, jonka kanssa keskustella, jos mieltä painaa joku asia*, % (n)Nuoren vastauksen perusteella hänellä on masennusoireita, mutta hän ei ole kertonut niistä kenellekään**, % (n)
Etelä-Pohjanmaa Kauhava65,8 (96) 22,2 (6) 
Etelä-Savo Savonlinna66,7 (106) 47,6 (20) 
Kainuu Kajaani58,7 (131) 58,8 (30) 
Kanta-Häme Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Riihimäki51,6 (316) 52,7 (97) 
Keski-Pohjanmaa Kokkola49,1 (106) 58,0 (29) 
Keski-Suomi Laukaa, Jämsä, Jyväskylä51,3 (398) 56,2 (105) 
Lappi Enontekiö, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki45,1 (101) 50,7 (36) 
Pohjois-Karjala Joensuu, Ilomantsi50,9 (162) 45,5 (35) 
Pohjois-PohjanmaaKuusamo, Liminka, Oulu48,9 (159) 42,4 (36) 
Pohjois-Savo Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi36,5 (123) 44,6 (41) 
Varsinais-Suomi Uusikaupunki38,7 (29) 55,2 (16) 
Koko aineisto 50,6 (1725) 50,2 (449) 

*Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, % kysymykseen vastanneista ko. hyvinvointialueella: Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joilla on koulussa joku aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista. Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Onko koulussasi joku aikuinen, jonka kanssa voit keskustella, jos mieltäsi painaa jokin asia?”. Vastausvaihtoehdot: 1) ei, 2) kyllä, 3) en tiedä. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 2.  

**On masennusoireita, mutta ei ole kertonut kenellekään, % masentuneista ko. hyvinvointialueella: Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), joilla on masennusoireita (PHQ-9-A ≥ 10 kerran), eivätkä ole kertonut niistä kenellekään. Indikaattori perustuu kysymykseen: Oletko ollut viimeisen kahden viikon aikana huolissasi mielialastasi? Vastausvaihdot 1) en, 2) kyllä, olen kertonut asiasta jollekin, 3) kyllä, mutta en ole kertonut asiasta kenellekään. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 3.  

Lisätietoja:

Outi Linnaranta

ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 029 524 7517