Usein kysyttyjä kysymyksiä

Vuorovaikutusohjanta (IPC-N, Interpersonal Counceling) on ihmissuhdetaitojen ohjaukseen perustuva terapeuttinen menetelmä nuorille. Se perustuu ajatukseen siitä, että masennus johtuu ihmissuhteissa ilmenevistä ongelmista. Ongelmakohtien tunnistamisen ja aktiivisen ratkaisemisen myötä mielialaoireet alkavat helpottaa.  

Vuorovaikutusohjannassa nuori tapaa ammattilaisen 3–6 kertaa. Tapaamisissa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla. Menetelmä soveltuu parhaiten yläkoulua ja toista astetta käyville nuorille, joilla on mielialaoireita, kuten alakuloa, ärtyneisyyttä tai ilottomuutta. 

Vuorovaikutusohjantaa tarjoaa nuoren arkiympäristössä toimiva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tämä tukea tarjoava ammattilainen on esimerkiksi koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi.  

Nuori täyttää kuuden kuukauden seurannan aikana ensimmäisen tutkimuskyselyn luokassa sekä samanlaisen tutkimuskyselyn kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua. Lisäksi nuori saa kuuden kuukauden seurannan aikana kahden viikon välein lyhyen kyselyn mielialasta ja mahdollisesta tuen tarpeesta ja saadusta tuesta.

Huoltaja vastaa omaan kyselyyn nuoren voinnista ja mahdollisesta tuen tarpeesta tutkimuksen alussa ja kuusi kuukautta tutkimuksen aloittamisesta.

Jos nuorella on masennusta kuuden kuukauden seurannan aikana, kysymme nuorta auttaneelta työntekijältä hänen näkemystään nuoren voinnista ja annetusta hoidosta. Voimme tarvittaessa kysyä myös nuorelta lisätietoja hoitoon liittyen. Lisäksi nuoret, jotka ovat masentuneita kuuden kuukauden seurannan aikana, täyttävät vielä yhden kyselyn 12 kuukauden kohdalla tutkimuksen aloituksesta.

Voit täyttää kaikki kyselyt puhelimellasi tai tietokoneellasi silloin kun sinulle sopii. Emme ota verikokeita tai tee muita käyntejä vaativia tutkimuksia.

Nuorten masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan toimivia keinoja. Tarve hoidolle on kasvanut paljon jo vuosia. Selvitämme sitä, kuinka moni nuori tarvitsee apua masennusoireisiin, kuinka moni apua tarvitsevista hakee sitä, ja saavatko he apua. Tutkimme erityisesti vuorovaikutusohjanta-nimisen menetelmän toimivuutta. Sitä käytetään kouluissa paljon.

Tutkimuksessa on mukana kouluja Forssasta, Hämeenlinnasta, Hattulasta, Iisalmesta, Joensuusta, Jämsästä, Jyväskylästä, Kuopiosta, Laukaasta, Limingasta, Oulusta, Riihimäeltä, Rovaniemeltä ja Siilinjärveltä. Kaikissa tutkimukseen osallistuvissa yläkouluissa järjestetään infotilaisuus tutkimuksesta sekä nuorille että huoltajille.

Kaikissa tutkimukseen osallistuvissa yläkouluissa järjestetään infotilaisuus tutkimuksesta ja ensimmäinen tutkimuskysely täytetään luokittain koulupäivän aikana. Kaikki nuoret täyttävät aloituskyselyn ja kyselyn lopussa on suostumus tutkimukseen osallistumisesta.

Näiden verkkosivujen lisäksi saat tietoa infotilaisuuksissa, joita tutkimusavustajat järjestävät kouluissa. Heiltä voi kysyä lisää luokassa tehtävän kyselyn yhteydessä, puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Heidän yhteystietonsa ovat täällä: Tutkimuksen yhteyshenkilöt

Nuorten masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan hyviä menetelmiä. Vain nuoret voivat kertoa, mikä toimii. Tutkimukseen osallistuvat saavat sen aikana tietoa mielen hyvinvoinnista ja siitä, mistä tarvittaessa voi saada apua.

Ensimmäinen tutkimuskysely täytetään koulupäivän aikana luokassa. Kaikki muut kyselyt nuori täyttää vapaa-ajalla mobiililaitteella silloin, kun nuorelle itse sopii.

Alle 15-vuotiaan nuoren osallistumisesta tutkimukseen tarvitaan suostumus myös nuoren huoltajalta.

Yli 15-vuotias nuori voi antaa oman suostumuksen osallistua tutkimukseen, mutta kieltää kyselyn lähettämisen huoltajalle. Tällöin huoltaja ei saa tietoa nuoren osallistumisesta tutkimukseen.

Jos nuori antaa suostumuksen lähettää tutkimuskysely myös huoltajalle, huoltaja saa oman tutkimuskyselyn tutkimuksen alussa ja kuusi kuukautta aloituksesta. Huoltajat eivät näe nuoren vastauksia, emmekä kerro mitään tietoja nuoren voinnista. Huoltajille suunnattu kysely tehdään kaikille tutkimukseen osallistuneiden nuorten huoltajille, joten kysely ei edes epäsuorasti kerro huoltajalle hoidon tarpeesta.

Jos nuori antaa suostumuksensa lähettää tutkimuskysely myös huoltajalle, huoltaja vastaa omaan kyselyyn nuoren mielialasta, mahdollisesta tuen tarpeesta ja saadusta tuesta tutkimuksen alussa ja kuusi kuukautta tutkimuksen aloittamisesta. Nuorelta saamaa tietoa täydennetään huoltajan kyselyllä.

Huoltajat eivät näe nuoren vastauksia, emmekä kerro tietoja nuoren voinnista. Huoltajille suunnattu kysely tehdään kaikille tutkimukseen osallistuneiden nuorten huoltajille, joten kysely ei edes epäsuorasti kerro huoltajalle hoidon tarpeesta.

Suomessa on kahden vuoden aikana koulutettu 1 700 nuorten arkiympäristössä toimivaa vuorovaikutusohjannan ammattilaista. Koulutetuilla ammattilaisilla pystytään jo nyt kattamaan suuri osa perustason masennuksen ehkäisyn ja lievän masennuksen hoidon tarpeesta. Tavoitteena on, että pääsy hoitoon toteutuisi yhdenvertaisesti kaikille hoitoa tarvitseville nuorille.

Nuorilta saatu palaute on ollut erinomaista. Yli 90 prosenttia menetelmään osallistuneista nuorista suosittelisi vuorovaikutusohjantaa ystävilleen. Myös ammattilaiset ovat kokeneet menetelmän mielekkääksi.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta arvioidaan saatavan vuoden 2025 lopussa.

Tutkimuksessa on mukana kouluja Forssasta, Hämeenlinnasta, Hattulasta, Iisalmesta, Joensuusta, Jämsästä, Jyväskylästä, Kuopiosta, Laukaasta, Limingasta, Oulusta, Riihimäeltä, Rovaniemeltä ja Siilinjärveltä.

Tutkimukseen osallistujien seulonta vie luokittain noin 45 minuuttia ryhmätilanteessa. Seulontatilaisuuden pitää tutkimusavustaja tai opettaja.

Opettajaa pyydetään laittamaan oman luokan oppilaiden huoltajille Wilman kautta viesti seulonnan ajankohdasta.

Opettajat eivät vastaa kyselyihin eivätkä näe vastauksia.

Kysymme puhelinnumerosi ensimmäisen luokassa täytettävän kyselyn yhteydessä. Samalla kysymme nuorelta myös huoltajan puhelinnumeron.

Ensimmäisen luokassa täytettävän kyselyn täyttäminen vie noin 20 minuuttia. Tämä kysely täytetään uudelleen kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tutkimuksen aloituksesta sekä vuoden kuluttua, jos nuorella on ollut kuuden kuukauden seurannassa masennusta.

Nuori saa kuuden kuukauden seurannan aikana kahden viikon välein lyhyen kyselyn, jonka täyttäminen vie noin viisi minuuttia.

Huoltajat täyttävät kyselyn tutkimuksen alussa sekä kuuden kuukauden kuluttua. Huoltajan ja työntekijän lomakkeen täyttäminen vie noin 15–20 minuuttia.

Ensimmäinen kysely täytetään luokassa omalla puhelimella tai tietokoneella. Jokainen saa tunnukset ja salasanat vastaamista varten.

Jatkossa kyselyihin tulee linkki tekstiviestillä. Viestissä on linkin lisäksi tunnus ja salasana. Viestin lähettäjänä näkyy THL.

Kyllä. Käsittelemme kaikkia vastauksia luottamuksellisesti. Lisäksi henkilötiedot käsitellään niin, että niitä ei voi yhdistää tiettyyn vastaajaan.

Nuoresta kerättyjä henkilötietoja ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti. Henkilöllisyytesi on ainoastaan tutkimusta suorittavien tutkijoiden tiedossa, ja he kaikki ovat salassapitovelvollisia.

Tutkimuksessa olemme yhteydessä nuoren huoltajaan. Tutkimuskysely tehdään kaikille tutkimukseen osallistuneiden nuorten huoltajille, joten kysely ei edes epäsuorasti kerro huoltajalle hoidon tarpeesta. Lisäksi olemme yhteydessä nuorta auttaneeseen ammattilaiseen, jos nuori on raportoinut seurannan aikana masennusoireita ja tavannut mielenterveysammattilaista. Huoltajat tai nuorta auttaneet työntekijät eivät näe nuoren vastauksia, emmekä kerro tietoja nuoren voinnista, vaan kysymme heidän näkemystään nuoren voinnista ja hoidon tarpeesta.

Opettajat eivät näe kenenkään vastauksia. He eivät itse osallistu tutkimukseen, eivätkä myöskään tiedä, kuka päättää osallistua.

Kaikilta tutkimukseen osallistuvilta nuorilta, sekä alle 15-vuotiaiden huoltajalta, pyydetään kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Jos alle 15-vuotiaan huoltaja ei anna suostumusta osallistua tutkimukseen, nuori ei voi osallistua siihen.

Jos nuorella on jokin muu akuuttia tukea vaativa tilanne kuin masennus, tai hän on jo viimeisen vuoden aikana saanut hoitoa masennukseen tai muuhun psyykkiseen sairauteen, voimme jättää nuoren pois seurannasta.

Joissain tapauksissa osallistumisen esteenä voi olla vaikeus vastata mobiililaitteella tai niillä kielillä (suomi, englanti), joilla kyselyt on mahdollista täyttää.

Totta kai. Toivomme vastauksia kaikenlaisilta nuorilta ja haluamme tietää, miten he voivat ja kuinka moni kokee masennusoireita. Samalla autatte meitä tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa ne, joilla on riski masennukseen.

Tarvitsemme mukaan 400 nuorta, joilla masennus alkaa puolen vuoden seurannassa. Arvioimme että tähän päästään, jos mukaan seurantaan saadaan 9000 nuorta, joilla ei ole ollut aiempaa masennuksen hoitoa.

Tutkimukseen voivat osallistua niiden koulujen oppilaat, joiden kanssa yhteistyöstä on sovittu.

Olemme etsineet Suomesta niitä kouluja, joissa vuorovaikutusohjanta on jo vakiintunut käyttöön. Näiden koulujen lähistöltä on kysytty mukaan myös sellaisia kouluja, joissa vuorovaikutusohjanta ei ehkä ole käytössä. Näin voimme tarkastella menetelmän käyttöönoton vaikutusta nuoren saamaan apuun.