Keräämme vuoden 2024 aikana mittavan aineiston, jonka avulla saadaan kuva siitä, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa.
Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. Tutkimuksen aikana seurataan ensimmäistä kertaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin pystytään arvioimaan masennusriskiä.
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa perustasolla.
”Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen”, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
Tutkimuksen kyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan. Kyselyitä tehdään keväällä 2024 yhteistyössä seitsemän kunnan kanssa Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen alueella. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa
Nuorten masennukseen annettavaa apua on pyritty viime vuosina parantamaan ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.
Koulutuksen on Suomessa aloittanut tai suorittanut jo noin 2000 nuorten arkiympäristöissä työskentelevää ammattilaista, esimerkiksi koulukuraattoreja, -psykologeja ja -terveydenhoitajia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle on verrattuna tavanomaiseen hoitoon.
Tutkimuksen tiedonkeruu alkaa helmi-maaliskuussa liminkalaisissa Tupoksen ja Liminganlahden kouluissa. Kunnan opiskeluhuollossa työskentelee noin kymmenen vuorovaikutusohjantaan koulutettua asiantuntijaa, ja menetelmä on ollut kouluilla käytössä muutaman vuoden.
”Vuorovaikutusohjannassa työskentely on tavoitteellista ja konkreettista. Nuoren kanssa voidaan esimerkiksi päättää, että harjoitellaan ihmissuhdetaitoja. Kun nuori saa tukea riittävän aikaisin, hän saa onnistumisen kokemuksia pienin askelin ja mieliala kohenee”, kertoo menetelmään koulutettu kouluterveydenhoitaja Hanna Puranen Limingasta.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-hanketta, jossa ovat mukana THL ja Itla, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista mielenterveysstrategiaa.
Lisätiedot:
Lue lisää tutkimuksesta (miten tutkimus etenee, ketkä kaikki siihen vastaavat, miten käytännössä vastataan ja muita usein kysyttyjä kysymyksiä.)
Jasmin Kaljadin
tutkimuskoordinaattori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos +358 29 524 7780 etunimi.sukunimi@thl.fi