Nuorten osallistaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen voi auttaa ylittämään monia esteitä, joita he kohtaavat avun hakemisessa. Useissa kansallisissa selvityksissä on toistuvasti raportoitu esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sirpaleisuudesta sekä puutteista yhdenvertaisuudessa.
Painopistettä on saatu siirrettyä kohti matalan kynnyksen apua. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen säilyy ja menetelmät saadaan juurtumaan osaksi arkista työtä.
Suomen on tärkeä vaikuttaa nuorten mielenterveyden edistämiseksi myös EU-tasolla ja tässäkin asiassa vahvistettava tutkimustiedon roolia päätöksenteon pohjana.
Entä, jos meillä olisi vaikuttavuuden perusteella valittuja menetelmiä hyvin johdetuissa, sujuvissa jariittävästi resursoiduissa rakenteissa nuorten mielenterveyden tueksi? Tällaista ihannekuvaa viriteltiin...
Keräämme vuonna 2024 laajan tutkimusaineiston, jonka avulla selvitämme sitä, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua.
Tutkimuksen kyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9000 yläkouluikäistä seitsemän kunnan alueelta eri puolilta Suomea.